Viime aikoina on ollut keskusteltu aistiyliherkkyyksistä. Yleisempiä ovat olleet ääniyliherkkyydet, joissa keskusteluihin osallistuneiden elämää häiritsevät esimerkiksi naapureiden normaalista elämästä tulevat äänet. Ääniyliherkkyyteen liittyen on Helsingin Sanomissa julkaistu Torstai-osiossa 11.4.2013 artikkeli ”Kun kenkien kopinakin häiritsee”. Artikkeli kertoo Maini Volotisesta, jolla on todettu meluherkkyys (tapa kokea melu ja reagoida siihen) ja jonka työpaikalla soivat puhelimet, työkavereiden kenkien kopina ja hälinä saivat hänet voimaan pahoin sekä lopulta toimiston meteli teki hänestä työkyvyttömän. Tutkija ja työterveyslääkäri Marja Heinonen - Guzejevin tekemässä tutkimuksessa meluherkkyys lisää 40 % työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riskiä. (Nykänen, 2013: 16 - 17.) Aistitiedon käsittelyn poikkeavuuksista on alettu puhua jo melko yleisesti, mutta käytännössä poikkeavasta aistitiedon käsittelystä johtuvien vaikeuksien olemassaolon mahdollisuutta ei aina tunnisteta tai tunnusteta terveydenhuollossa. Aistitiedon käsittelyn poikkeavuudet tunnistetaan paremmin lapsilla kuin aikuisilla, minkä vuoksi aikuinen henkilö, jolla on aistitiedon käsittelyn poikkeavuudesta johtuvia vaikeuksia voi tulla leimatuksi luulosairaaksi. Vaikka aistitiedon käsittelyn poikkeavuuksista johtuvia vaikeuksia tunnistettaisiin, niille tehdään kuitenkin vielä liian harvoin mitään. Terveydenhuollossa lasten, joilla on lievempiä aistitiedon käsittelyn poikkeavuuksia ja motorisia vaikeuksia, kehitystä seurataan usein pitkään ja siten menetetään kuntoutuksen kannalta kehityksen tukemisen otollisimmat vuodet. Kuntoutuksen tarpeeseen herätään usein siinä vaiheessa, kun lapselle on kerääntynyt sekundäärisiä ongelmia mm. huono itsetunto tai käyttäytymishäiriöitä. Aikuisille ei ole tällä hetkellä juurikaan olemassa tarjolla kuntoutusta aistitiedon käsittelyn poikkeavuuksista johtuviin vaikeuksiin.
ICD 10 diagnoosissa esillä vain Saksassa, Japanissa ja Itävallassa. Oireita; iho-oireet (kasvojen ja kaulan punoitus altistustilanteessa, eksanteema, ekseema), nenä-silmäoireet altistustilanteessa (silmien punoitus ja vuotaminen, niiskutus, nenän tukkoutuminen), keuhko-oireet altistustilanteessa (yskä, hengityksen vinkuminen). Yleisyys kyselytutkimusten mukaan 10-40%:lla väestöstä. Laukaisevat tekijät; Joka toisella jonkinlainen kemikaalialtistus, hyönteismyrkyt, liuottimet. Joka toisella oireet alkavat hiipien. On ajateltu, että syynä ovat ksenobiootit, synteettiset tai luonnon omat aineet, jotka ovat ihmiselimistölle vieraita, eikä kaikkien elimistö käsittele niitä samalla tavalla. Ksenobioottien osuudesta ei todisteita. Tuoksuton ympäristö, toistaiseksi ainoa tepsivä keino hoitoon.
Kirsi-Maria Volotinen tutki opinnäytetyössään aikuisia kuntoitujia, joilla oli aistiyliherkkyyttä. Tulosten mukaan kuntoutuja ei ollut liikkunut niin paljon kuin lapsena kuin toiset ja hänen liikkumisensa aikuisena on jäykkää, kankeaa ja hänellä on vaikeutta hallita liikkeitään, joiden hän kokee vaikeuttavan erityisesti hänen kävely- ja liikuntaharrastuksiaan. Ylireagointi tuntoärsykkeisiin näkyy aikuisena haluna pitää samoja vaatteita, jolloin hänen ei tarvitse miettiä voiko vaatteet jättää päälle, kun ne tuntuvat päällä oudoilta. Aistiyliherkällä aikuisella on vaikeuksia keskittymisessä ja hän ärtyy sekä ylikuormittuu helposti.
Lähde: Kirsi-Marja Volotinen, Aistikokemusten merkitys ja sensomotoristen harjoitteiden vaikutus arjessa selviytymiseen Metropolia 2014
Meluherkkyys
Meluherkkyys lisää merkittävästi riskiä jäädä ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä käy ilmi tuoreesta suomalaisesta kaksostutkimuksesta, kertoo melututkija, työterveyshuollon erikoislääkäri Marja Heinonen-Guzejev "- Meluherkkys lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä yli 40 prosenttia. On siis hyvä kiinnittää lisää huomiota työpaikkojen meluntorjuntaan sekä meluherkkyyteen työteveyshuollossa", sanoo Heinonen-Guzejev.
Meluisassa työpaikassa meluherkkien työsuoritukset ja erilaiset kognitiiviset toiminnot, kuten muistaminen ja oppiminen, jäävät muita heikommiksi.
Meluherkkyys on yleistä: suomalaistutkimusten mukaan meluherkkiä ihmisiä on yli kolmannes, ulkomaisten tutkimusten mukaan jopa puolet. Miehet ovat useammin meluherkkiä kuin naiset.
Tunnetusti kova melu vahingoittaa kuuloa, mutta melulla on paljon muitakin terveysvaikutuksia. Melun voimakkuus selittää vain osan meluherkkien haitoista.
- Melun voimakkuus, äänitaso selittää vain noin viidenneksen melun häiritsevyydestä, sanoo Marja Heinonen-Guzejev
Meluherkkyys lisää työkyvyttömyyseläkkeen riskiä yli 40 % eli se näyttää olevan työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä lisäävä riskitekijä – Pareittaiset analyysit osoittivat, että meluherkkyys on työkyvyttömyyseläkkeen syytekijä riippumatta perintötekijöistä ja kaksosten yhteisistä ympäristötekijöistä (Heinonen-Guzejev ym. 2013)
Lähde Marja Heinonen Helsingin yliopisto http://www.ely-keskus.fi/documents/10191/8441490/Heinonen-Guzejev_luento_meluntorjuntapv_meluherkkyys-180315/134e8fec-7e6d-48b6-bba1-2d2a23bb08f6
HSP- Suomen erityisherkät ry
Yhdistyksen sivuilta löytyy paljon tietoa erityisherkkyydestä ja myös tietoja lähdeteoksista laajemminkin. Lainaus suoraan sivustolta "Erityisherkkyys on synnynnäinen, hermostollinen ominaisuus. Erityisherkän ihmisen (engl. Highly Sensitive Person, HSP) hermosto käsittelee aistien välittämää tietoa tavallista laajemmin ja syvällisemmin. Käytännössä se ilmenee tarkkana havainnointikykynä, kokemisen syvyytenä sekä monipuolisena ja syvällisenä asioiden käsittelykykynä.
Herkän ihmisen voimakas kokemusmaailma on vaikeasti avattavissa ihmiselle, joka ei itse ole erityisherkkä. Monet erityisherkät tuntevat olevansa ulkopuolisia ja erilaisia tämän vuoksi. Erityisherkkyys lisää alttiutta kuormittua ja herkät voivat kokea ristiriitaa ympäristön vaatimusten ja omien tarpeidensa välillä. Tunnistaessaan ominaisuuden itsessään ja löytäessään vertaisiaan erityisherkän ihmisen itsetuntemus ja omanarvontunto lisääntyvät. Tällöin hänellä on paremmat valmiudet huolehtia jaksamisestaan."
Tätä olen usein omassa työssäni pohtinut. Lisäksi pyrkinyt poistamaan yliherkkyyksien aiheuttajan.
VastaaPoista